Jaakko Manninen (1926–1985)

Lyyrisen maisemamaalarin silmä

Useat kuvataiteilijat saavat herätteen alalle jo nuoruudessaan, ja joutuvat taideopintojen jälkeen elättämään itseään töillä, jotka eivät kenties vastaa heidän koulutustaan. Jaakko Mannisen kehityskulku taidemaalariksi oli kiinnostavan päinvastainen. Hän oli opiskellut kansakoulunopettajaksi Jyväskylässä, ja toimi opetustöissä vuosina 1950–1964. Maalaamiseen häntä oli kannustanut hänen opiskelutoverinsa ja tuleva vaimonsa, joka kiinnitti huomiota Mannisen luontaisiin kykyihin etenkin värien käytössä. Manninen saikin teoksiaan esille Helsingissä sekä Nuorten näyttelyssä että Taiteilijoiden vuosinäyttelyssä jo vuonna 1952. Varsinaiset taideopintonsa Manninen suoritti vasta ensiesiintymisensä jälkeen. Hän opiskeli Vapaassa Taidekoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa Sam Vannin (1908–1992) yksityisoppilaana vuosina 1955–1956.

Sam Vanni kuului kansainvälistä modernismia edustaneeseen Prisma-taiteilijaryhmään, jonka jäsen oli myös Unto Pusa (1913–1973). Kummallakin taiteilijalla oli suuri merkitys Manniselle sekä taiteellisina esikuvina että ystävinä. Vannin kanssa Manninen teki ensimmäisen matkansa Pariisiin, ja Pusa oli Mannisen matkakumppani muun muassa maalausretkellä Kuusamoon. Manninen osallistui Pariisin nuorten biennaaliin vuonna 1959, ja samana vuonna hänen teoksiaan oli esillä myös Tanskassa ja Romaniassa. Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton näyttelyihin Manninen osallistui kolmena eri vuosikymmenenä.

Jyväskyläläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari Jaakko Valo (1954– ) luonnehti Mannista ennen kaikkea kauneuden rakastajaksi. Mannista kiinnosti ennen kaikkea maisema sen kaikissa muodoissa, aina luontokuvauksista kaupunkinäkymiin. Myös koneiden osat ja erilaiset romut kävivät hänen maalaustensa lähtökohdista. Taiteilijan 1960-luvun tuotanto piirtyy esiin surrealistisin ja tummin sävyin, mutta seuraavalla vuosikymmenellä Mannisen väripaletti vaalenee ja hänen maisemiinsa tulvii enemmän valoa. Manninen ehti käydä läpi monia kausia ja tyylillisiä kokeiluja taiteilijanuransa aikana, mutta valo ja sen aiheuttamat varjot ja muutokset väreissä pysyivät aina hänen tuotantonsa keskiössä.

Kai Kajander

Lähteet