Antti Neuvonen (1937–2011)

Pronssin leikki ja työ

Kuvanveistäjä Antti Neuvonen syntyi seitsemänneksi lapseksi pienviljelijäperheeseen Saarella, entisessä Viipurin läänissä. Perheen kuopuksen poikkeuksellinen taiteellinen lahjakkuus kävi ilmi jo nuoruusiällä. Antti Neuvonen kävi Suomen Taideakatemian koulun vuosina 1959–1963, ja hänen ensiesiintymisensä oli Jyväskylässä 1961. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Neuvonen järjesti Helsingissä vuonna 1966 yhdessä Aarno Salosmaan (1941–2008) kanssa. Taiteilija toimi 60-luvulla myös apulaisena monille kuvanveistäjille, joihin lukeutui esimerkiksi Kain Tapper (1930–2004). Taiteellisen uransa lisäksi Neuvonen työskenteli opettajana muun muassa Lahden Taideoppilaitoksessa sekä Taideteollisessa korkeakoulussa. Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1995.

Neuvosen alkukauden veistokset ovat lähinnä tyyliteltyjä ihmishahmoja. Hänen pronssista veistetyt hahmonsa ovat usein leikin, tanssin tai soiton pauloissa, tai kuvattuna arkisissa askareissa ja työnteossa, kuten vuoden 1963 teoksessa ”Kitkijät”. Neuvosen tuotantoon kuuluu lisäksi joukko abstrakteja veistoksia, joita taiteilija teki pääasiallisesti 60-luvun jälkipuoliskolla sekä seuraavan vuosikymmenen alussa. Neuvonen oli myös palkittu kolikko- ja mitalitaiteilija, jonka teoksia useimmilla suomalaisilla on ollut hallussaan, sillä hän suunnitteli Suomessa vuosina 1990–2001 käytössä olleet markan kolikot.

Neuvosen julkisista veistoksista tunnetuin on ”Kansojen ystävyyden monumentti”, alkuperäiseltä nimeltään ”Ystävät ja kylänmiehet”. Teos pystytettiin vuonna 1983 YYA-sopimuksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin Itäkeskuksen Ystävyydenpuistoon. Yli kolme metriä korkean muistomerkin henkilöhahmot ovat kokoontuneet rauhan lähteelle, joka on teoskokonaisuudessa saanut konkreettisen vesialtaan muodon. Taiteilija teki veistoksesta myös osaversion ”Rauhan lapset”, joka sijaitsee Moskovan Ystävyydenpuistossa. Helsingin kaupunki lahjoitti teoksen vuonna 1990 Moskovan kaupungille vastalahjana Moskovan samana vuonna lahjoittamasta ”Maailman rauha” -veistoksesta, joka on sijoitettu Hakaniemen rantaan.

Antti Neuvosen laajimmalle levinneet ja tunnetuimmat teokset ovat kuitenkin viimeiset Suomen markan kolikot. Neuvonen voitti Suomen Rahapajan kolikkouudistuskilpailun vuonna 1988, ja hänen suunnittelemansa kolikot otettiin käyttöön vuosina 1990–1993. Neuvosen luontoaiheinen kymmenen markan kolikko valittiin maailman kauneimmaksi käyttörahaksi maailman rahapajojen kokouksessa Helsingissä vuonna 1994. Kolikko oli korkealaatuinen kaksimetalliraha, jonka keskiosa oli alumiinipronssia ja ulkoreuna nikkelikuparia. Neuvonen suunnitteli myös Lahden vuoden 1978 MM-hiihtojen hopeisen juhlarahan, jota lyötiin 500.000 kappaletta. Neuvosen viimeinen julkinen teos oli Suomen Rahapajan vuonna 2001 lyöttämä ”Muistojeni markka” -muistoraha.

 

Kai Kajander

 

Lähteet