Jyväskylän kaupungin taidekokoelmien historiaa vuoteen 1977

Kaupungin somistamisesta määrätietoiseen kokoelmien kartoitukseen

Pikkukaupungin taide-elämää

Kaupunkia perustettaessa vuonna 1837 Jyväskylä oli pikkukaupunki, jossa oli vain runsaat 180 asukasta. Kaupungin väkiluku kasvoi niin, että se vuonna 1940 oli lähestulkoon 9000.

Jyväskylän kaupungin taidekokoelmien ensimmäinen teos on saksalaisen Bernhard Reinholdin maalaama piirilääkäri Wolmar Schildtin muotokuva vuodelta 1878. Myöhemmin kaupunkiin perustettiin Schildtin nimeä kantava taide- ja kuvapatsasrahasto. Vaatimattomaksi jääneen rahaston varoja ei kuitenkaan koskaan käytetty taiteen hankintaan.

Jyväskylän tiettävästi ensimmäisessä yksityisnäyttelyssä vuonna 1888 nähtiin S.A. Keinäsen maalauksia. 1900-luvun alussa järjestettiin ensimmäinen iso taidenäyttely 1899 valmistuneen kunnallistalon juhlasalissa, jossa oli esillä teoksia muun muuassa Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta ja Ellen Thesleffiltä. Kaupungin ensimmäinen julkinen veistos, Ville Vallgrenin veistämä Uno Cygnaeuksen muistomerkki paljastettiin 1899. Teoksen kustannuksiin osallistumatta kaupunki tarjosi paikan veistokselle Vanhasta kirkkopuistosta (nykyisin Cygnaeus-puisto).

Patsaita kansalaisille

Vuonna 1937 valtuuston 100-vuotisjuhlaistunnossa tehtiin tärkeä päätös osallistua muisto-merkin pystyttämiskustannuksiin Cygnaeus-puistossa sijainneen kaupunkiseurakunnan ensimmäisen kirkon paikalle. Veistos, jonka suunnittelivat Pauli Blomstedt ja Gunnar Finne, julkistettiin jo heti seuraavana vuonna. Ensimmäinen kokonaan kaupungin kustantama julkinen veistos oli Pauli Koskisen Leikkivät pojat vuodelta 1951. Aloitteen tekijänä oli vuonna 1945 perustettu Jyväskylän taiteilijaseura, joka muutenkin on ollut aktiivinen julkisissa taidehankinnoissa. Jo sitä ennen vuonna 1944 Oskar Raja-ahon veistokset Neito ja Karhu ostettiin hintaan 100 000 mk. Karhu sijoitettiin vuoteen 1954 asti Kirkkopuistoon, jonka jälkeen se siirrettiin silloisen Keskuskansakoulun pihaan, Rajakatu 37.

Julkiset veistoshankkeet saattavat olla pitkäkestoisia ja monimutkaisia prosesseja. Aloite pesäpallopatsaan saamiseksi kaupunkiin tehtiin vuonna 1958, mutta Kari Juvan toteuttama veistos Sieppari valmistui vasta vuonna 1975. Teos sijoitettiin Harjun rinteelle entisen linja-autoaseman taakse, josta se on myöhemmin siirretty Köyhälammen rannalle Hippoksen urheilupuiston reunaan. Aren aukion patsashanke aloitettiin vuonna 1960. Aikaa myöten veistoksen paikkakin muuttui ja Heikki Häiväojan Elinehto-ajatus-liiketoiminta saatiin paikalleen Jaroslavlin aukiolle 19 vuotta myöhemmin.

Huoltoapua ja vaihtokauppaa

Vuoden 1947 kaupungin talousarvioon saatiin ensimmäisen kerran määräraha (150 000 mk) taideteosten hankintaan. Jo sitä ennen teoksia oli kyllä hankittu kaupungin omistukseen. Muun muassa. vuonna 1926 kaupunginkirjastolla järjestettiin taiteilijoiden  taidenäyttelyitä, joiden tilavuokra korvattiin taideteoksilla. Näin kaupunki sai yhdeksän teosta taiteilijoina Urho Lehtinen, Feliks Ojanen, Uuno Soldan, Eero Nelimarkka ja Anna Snellman.

1950-luvulla kaupunginjohtajan tehtävä oli valita hankittavat taideteokset. Syyt hankintoihin olivat vaihtelevia. 1950-luvun alkupuolella Armas Majanen lahjoitti kaupungille 11 teostaan korvauksena 1940-luvulla saamastaan huoltoavusta. Vuonna 1951 Helmer Selin tarjosi maalaustaan ostettavaksi ulkomaan matkan kulujen peittämiseksi. Sitä ei hyväksytty, mutta vuonna 1958 jo 61-vuotiaalta Feliks Ojaselta ostettiin teos taiteilijan työn tukemiseksi. Sama-na vuonna kaupunki vaihtoi seitsemän Urho Lehtisen maalausta tonttiin Kramsunkadulta.

Virallista, mutta sekavaa

Vuonna 1960 Jyväskylän taiteilijaseura lähetti kaupungille kirjeen, jossa se esitti Musiikkilautakunnan tilalle perustettavaa Taidelautakuntaa, joka jakaantuisi musiikki-, teatteri- ja kuvataidejaostoiksi. Asia ei edennyt, mutta vain kaksi kuukautta myöhemmin perustettiin pysyvä toimikunta harkitsemaan kaupungin taideostoja. Aikaisemmin asiantuntijoita oli käytetty vain satunnaisesti.

Taideostotoimikuntaan kuului kaupungin jäseninä kaupungin arkkitehti Erkki Kantonen sekä Keski-Suomen museon johtaja Sirkka Valjakka, joka oli perustamassa Keski-Suomen museoon taideosastoa vuonna 1953. Kaupungin ulkopuolisina jäseninä olivat Jyväskylän Taiteilijaseuran vuosittain vaihtuva jäsen ja toimittaja Kyösti Sorjonen. Nimittämällä oman jäsenensä vuosittain toimikuntaan Jyväskylän Taiteilijaseura oli aktiivisesti mukana kehittämässä kaupungin taidehankintajärjestelyjä. Kaupungin arkkitehti Erkki Kantosen aloitteellinen toiminta oli erityisen tärkeää uudisrakennusten taidehankintojen kannalta. Kyösti Sorjosen näyttelyihin liittyvillä artikkeleilla on ollut lähes suora yhteys kaupungin kokoelmiin hankittuihin teoksiin. Mutta epäilemättä Sorjonen lehtimiehenä pystyi julkisuudessa vaikuttamaan myös yleiseen taideystävälliseen ilmapiiriin.

Toimikunnan työ alkoi myrskyisästi sen ehdottaessa Heikki Häiväojan veistoksen ja Ahti Lavosen informalistisen Valkoisen maalauksen ostamista kokoelmaan. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin hylätä Lavosen teoksen ja hankkia vain Häiväojan veistoksen Syöksynyt. Asia sai valtavaa julkisuutta myös valtakunnallisesti. Kun vielä samana vuonna kaupunginhallitus syrjäytti Cygnaeuksen kansalaiskoulun seinämaalauskilpailun voittaneen Erkki Santasen ehdotuksen Äiti maa ja valitsi toteutettavaksi toiseksi sijoittuneen Erkki Heikkilän luonnoksen Nuoruus, taideostotoimikunta sai vuodesta 1965 lähtien valtuudet hankkia teoksia itsenäisesti määrärahojen puitteissa ja päättää niiden sijoittamisesta. Vuotta myöhemmin laadittiin hankintaperiaatteet, joiden mukaan teoksia ei hankittaisi ainoastaan keskisuomalaisilta taiteilijoilta, joskin päätöksissä voidaan suosia keskisuomalaisia.

1960-luvun alussa kokoelma luetteloitiin ensimmäisen kerran ja osa teoksista sijoitettiin Keski-Suomen museoon ja osa kaupungin eri laitoksiin. Vuoden 1970 jälkeen kaikki teokset sijoitettiin eri puolille kaupunkia. Laitosten esimiehet saivat valita haluamansa teokset kaupunginkansliassa. Laitokset hoitivat itse ripustuksen, mutta teosten siirto paikasta toiseen tapahtui toimikunnan kautta.

Somistusta seinille

Eniten työtä taideostotoimikunnalle teettivät uudisrakennusten taidehankinnat. Vuonna  1964 Jyväskylän taiteilijaseura ehdotti, että 1-2% rakennuskustannuksista varattaisiin julkisten rakennusten taiteelliseen somistamiseen keskisuomalaisten taiteilijoiden teoksilla. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin, että tarkoitukseen voitaisiin tapauskohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan varata korkeintaan 1%. Käytäntöön tuli tapa, jossa kaupungin rakennustoimiston talo-osaston ehdotuksesta rakennukselle saatettiin varata erillinen määräraha taiteen hankintaan. Taiteilijat valittiin kutakin rakennusta varten erikseen joko kutsu- tai tarjouskilpailun pohjalta.

Ensimmäinen rakennusmäärärahoista maksettu teos kaupungin kokoelmissa oli Feliks Ojasen maalaus Leikkiviä lapsia vuodelta 1953. Teos hankittiin Alku-lastentarhaa (Vapaudenkatu 10) varten ja se maksettiin varoista, jotka olivat säästyneet rakennuksen korjaustöistä.

Ensimmäinen taideostotoimikunnan käsittelemä rakennusmäärärahoista maksettu taideteos hankittiin edellä mainittuun Cygnaeuksen kansalaiskouluun vuonna 1962. Muita hankkeita olivat Poliisitalo vuonna 1969, Sähkötalo vuonna 1970, Kangasvuoren koulu vuonna 1971 sekä Lohikosken koulu ja Vanhusten palvelutalo vuonna 1972. Viimeksi mainitun kohdalla järjestettiin poikkeuksellisesti tarjouspyyntötilaisuus kaikille jyväskylässä asuville taiteilijoille, myös harrastajataiteilijoille. Tarjouksessa tuli tarjota valmiita, hinnoiteltuja teoksia, joiden tarkkaa sijoituspaikkaa ei oltu etukäteen mietitty. Myös talon asukkailta ja työntekijöiltä pyydettiin mielipiteitä tarjotuista teoksista. Heidän mieleensä olivat erityisesti harrastajataiteilijoiden teokset. Taideostotoimikunta päätti kuitenkin valita teokset pelkästään ammattitaiteilijoilta.

Rahaa ja mitä sillä on saanut

Taidehankintoihin käytettiin vuosien 1960-1973  aikana yhteensä 97 000 mk. Erillisillä rakennuskohtaisilla määrärahoilla taidetta hankittiin 168 000 markalla, joista suurin osa ajoittuu 1970-luvulle. Luvuissa on otettu huomioon rahauudistus vuonna 1963. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmien tietokannan mukaan vuonna 1963 kokoelmissa oli 115 teosta, joista suurin osa on maalauksia. Vuonna 1970 luku oli noussut 237:ään ja vuonna 1976 jo 530 teokseen. 1970-luvulla erityisesti grafiikan osuus kasvoi merkittävästi. Vuoden 2014 kokoelmaan kuuluvia teoksia oli noin 6 200. Teokset on jaettu museo- ja sijoituskokoelmaan.

Politiikka peliin

Uusi käänne kaupungin taidekokoelmien kannalta tapahtui vuonna 1977, jolloin kaupunkiin perustettiin kulttuurilautakunta. Taideostotoimikunta lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin kulttuurilautakunnan alaiselle kuvataidejaostolle. Jäsenet siihen valittiin nelivuotiskaudeksi poliittisin perustein. Vaikka johtosääntö ei varsinaisesti edellyttänyt varsinaisia asiantuntijajäseniä, käytännössä siihen kuului aina vähintään yksi kuvataiteisiin perehtynyt jäsen.

Jukka Partanen

Lähde